Jos minun pitäisi tiivistää evankeliumi muutamaan sanaan, se
kuuluu: Jumala on rakastanut sinua ensin. (1Joh.4:19) Jo ennen kuin sinä ja minä
olimme olemassa, hän näki meidät idussamme, hänellä oli jo suunnitelma. Hän oli
jo laskenut kaikki päivät. Ja Jumala etsii ja huhuilee elämämme matkan – missä
sinä olet, ihminen?
Iisakin poika Jaakob oli pakoretkellä. Niin kuin meistä moni
jossakin elämänsä vaiheessa. Mutta ei Jaakob
päässyt pakoon elämänsä Jumalaa eikä itseään. Jaakobilla oli monta
läksyä opittavana ennen kuin hänestä tuli Israel. Tuon nimen hänelle antoi
Jumala: Herra taistelee. Hän joutui kohtamaan veljensä Eesaun Jabbok-virran
toisella puolen, ennen sitä hän kävi yöllisen painin Herran enkelin kanssa ja
hän sai iskun lonkkaan ja ontui sen jälkeen. Ontuvana hän kohtasi veljensä,
jonka oli aikanaan pettänyt.
Jumala jättää meihin merkkinsä, mutta kohtaaminen hänen
kanssaan johtaa hyvään lopputulokseen. Jumalasta saa tulla Jumala, alamme
nähdä, että hänen eteensä kuuluu pystyttää rukouksen alttari. Hän on pyhä ja
vielä enemmän, hän on rakkaus, sillä hän on rakastanut meitä ensin. Ollaan
kotimatkalla, vaikka sitten nilkuttaen, kuten Jaakob, kotiin kuitenkin.
Kaisa